Romantiikkaa keittiöön

Keittiön osalta mun pienimuotoinen JDL-uudistukseni tarkoitti mm. seinähyllyn päivitystä. Enemmän (mun mielestä) kaunnita asioita esille, ja muratti reunalle keikkumaan.

Leikkipenkin kohdalla tuunaus tarkoitti tekstiilejä. Pohjalle laitoin äidiltä saamani rohdinliinan, en tiedä onko se joskus muinoin toiminut pyyheliinana vai pöytäliinana vai mitä, mutta nyt se on leikkipenkkiliinana. Sen päällä on joku toinen sukuperintönä saatu kangas...asia, jonka reunassa on kaunis käsintehty pitsi. Mikä lie tämäkin ollut. Ja tyynyliinoina sulassa sovussa niin Vapaa Valintaa, H&M Homea ja jälleen niitä sukuperintötekstiilejä. :)

 Ja lopuksi koko talven tyhjänä uinunut Nekalan löytöliiteristä löydetty minimaalinen kasvihuone sai asukkaita. Herneversoja ja basilikaa. Ja miljoona huonekärpästä. :/

Olohuoneen puolelle päästään seuraavassa postauksessa. Ihan vain pientä muokkausta sielläkin, ei sen kummempia. :) Tarkoitus oli vielä jatkaa, mutta lasten iltanukutus ei mennyt tällä(kään) kertaa ihan putkeen. 

Ja nyt jännityksellä katson mitä tapahtuu kun siirrän tämän julkaisuun...muuttuuko kaikki taas ruskehtavan harmaaksi. :)

Jk: muuttui. Basilika on omissa kuvissa iloisemman vihreä. :)

JDL-henkeä kotiin

 

Heippa ja hyvää alkanutta viikkoa kaikille! 

Eilen aukeni mahdollisuus nauttia aamukahvista ja uusimmasta Jeanne d'Arc Living- lehdestä ihan yksin. Kasasin itselleni siis aamupalatarjottimen joka koostui maailman parhaasta leivästä (se tosi mies vai mikä reissumies onkaan, se uusi, tumma!), kahvista tietty ja maailman parhaasta jogurtista, mansikka-raparperista. Lauantai huhkittiin oikein urakalla, siivottiin koko piha, ja saatiin irti valtava peräkärryllinen rakennusjätettä, lisäksi minä innostuin siivoilemaan sisällä. Sunnuntaiaamun rauhassa tuota lehteä lukiessa minuun iski valtava tarve saada JDL-henkistä romantiikkaa meille kotiin! Kaikesta jo olemassaolevasta koitin sellaista sitten viritellä, ja tarkoitus oli teillekin esitellä. :) Mutta se jää nyt huomiseen (tai ylihuomiseen), koska mulla on nyt ihan ylitsepääsemättömän suuria teknisiä ongelmia. Kuvat temppuilee ja menee minne tykkää tai ei mee yhtään mihinkään. 

Ja mikä juttu tämä on, miksi ne tulee tänne blogiin ihan eri värisinä kuin ne on minulla koneella?? Outoa, perin outoa.

Mutta mä palaan asiaan! :)

Sohvalla olevat ehkä hieman yliromanttiset tyynyliinat ostin jo alkuvuodesta H&M Homesta Helsingistä. Se muuten avataan pian (ellei jo avattu?) tänne vähän lähemmäskin meitä pirkanmaalaisia, tuonne Ideaparkiin. Tosin noi henkkamaukat on aika helppo ja ehkä tylsäkin sisustusratkaisu, mutta jos kaipaa pientä boostia pikkurahalla, se on kiva juttu!

Maalaisromanttinen seinähylly keittiöön

Oli siinä väkertämistä, hyvät hyssykät. Ostin tuon hyllyn kirpparilta, se oli sysimusta, ja siinä oli huono levy taustana. Levyn revin ensimmäisenä pois, mutta itse hyllynraato, siis tämä mikä tässä nyt on, oli kunnollinen ja jykevä, oikeasta puusta tehty. Hioin sen huolella, sitten pohjamaalasin, sitten hioin vielä vähän, maalasin päällismaalilla, hioin vielä ihan pikkusen, ja maalasin vielä kerran. 

Oikeastaan se oli aika kiva sellaisenakin, mikä se oli välivaiheessa yksi; vähän hiottuna, mutta edelleen mustana. Kuluneen kulahtanut, aika rouhea! Melkein jo jätin sen sellaiseksi, mutta sitten valkoisen raikkauden kaipuu kuitenkin voitti. :) 

Täällä varmaan on montakin lukijaa, jotka harrastaa maalailua. Kiinnostaisikin kysäistä, että 

mitä maalia te tykkäätte käyttää? Oletteko huomanneet niissä suuria eroja?

Maalasin tässä yhden toisen maalausprojektin Helmi kalustemaalilla, ja minusta se oli jotenkin tosi hankalaa. Pensselin jälki meinasi näkyä liian voimakkaasti. Nyt ostin Sadolinin base white- maalia, ja se tuntui aika hyvältä. Pohjamaalin merkkiä en enää muista, olisiko ollut Teknoksen. Seuraavaan projektiin ostin Sadolinilta myös pohjamaalin, koska myyjä kehui sitä peittävämmäksi kuin se mitä tähän käytin pohjalle. Ja pohjamaalihan on halvempaa kuin päällimaali, joten ajattelin että se olis hyvä. 

Mutta niin, olis kiva kuulla kokemuksia. :)

Tämän tasoisia kuvia saa tällä hetkellä meidän kameralla, joka ei jaksa enää tarkentaa. :/ Olen alkanut viritellä kameranhankintaa, ja olenkin ajatellut että vielä ennen joulua olen uuden kameran onnellinen omistaja. :) Pitää ostaa joku säästölipas jota ei saa auki, jotta saan suunnitelmani toteutettua. :D

Murattirakkautta

 

 

 Kirpparilta löytynyt puinen lintuhäkki sai tänään sisuksiinsa muratin. Olen rakastunut niin häkkiin, kuin sen asukkaaseenkin. Onneksi en mennyt maalailemaan häkkiä valkoiseksi, se on minusta ihana juuri noin! Luulin, että muratti kaipaa vettä harvakseltaan. Taisin olla väärässä, sillä toinen murattini tekee kuolemaa...

Huomasin, että uusi blogini on ollut pystyssä jo vuoden, ja sen kunniaksi päätin minäkin pitää arvonnan ekaa kertaa. Palataan siihen asiaan piakkoin! Lopuksi vielä linkkaus ja vinkkaus Heidin ihanasta arvonnasta, jossa on hulppeat palkinnot! Kuvan alla olevasta linkistä pääset Heidin arvontaan:

Ripaus tunnelmaa arpoo

Hämähäkkimies

Meillä oli jotenkin kovin hyvä viikonloppu. Ei tehty mitään erityisempää, mutta oli kovin harmoonista. Ilonaihe nro 1 minulla oli lasteni maalaama taulu- siinä on Hämähäkkimies, jos ette tienneet. Anna-täti tuli yksi päivä lapsia hoitamaan laukussaan akryylivärit ja kainalossaan suuri pahvi. Ja mä ihan vakavissani todella paljon tykkään tosta Hämähäkkimiehestä!!! Se tuo kivan ripauksen moderniutta tänne meille. Ja siis mun lasten maalaama: varmaan tykkäisin vaikka siinä olis keskellä vaan piste. ;)

Ilonaihe nro 2 oli reissu Ikeaan. Sieltä lähdettiin varsinaisesti ostamaan Hämähäkkimiehelle kehystä, mutta sen lisäksi löytyi Ludde-Lampaantalja alennuksesta. Siitä olenkin ehtinyt jo haaveilla useamman vuoden. Ei vaan olla koskaan ehditty sinne aleen, kuulemma siellä tulee aina melkein käsirysy. Mutta nyt ale ei ollut niin suuri, että olisi joutunut sotimaan. Ludde-Lampaantalja saavutti heti suuren suosion. Poika leikki siinä maaten, tyttö meni nakuna kiemurtelemaan taljan päälle ja hihkui ilosta, ja minä rupesin jo kaavailemaan että niitä tarttettais lisää.

Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä muratti. Sen löysin jo kotva sitten kaupasta, ja Ikeasta löytyi sille sittemmin kaveri omassa sinkkiruukussaan.

Hmm, kaikki on ollut vallan kivasti. :) Sokerina pohjalla miehen äskettäin minulle kiikuttama vaahtokarkkikaakao. Näiden avulla jaksaa aloittaa taas uuden työviikon. (Jep, palasin töihin.)

Pirteää työ/kotiviikkoa teille jokaiselle!

Maalaisromantiikan lopun alkua?

Heippa taas pitkästä aikaa!

Meillä on ihan hirveä kaaos. Mies alkoi paneloida kattoja huoneisiin joista ne vielä uupuvat, ja kun mielikuvittelee olohuoneeseen siirretyksi eteisen ja muiden epämääräisten huoneiden epämääräiset tavarat, voi päästä kärryille miltä täällä näyttää... Siispä ei kuvia meiltä, ei. Ja tilanne on siinämäärin paha, että en osaa alkaa edes siivota ja järjestää. Joskus jos on kyllin paha kaaos, sitä lamaantuu. Ainakin minä. :)

Mutta mulla oli ihan asiaakin, joten halusin silti tulla tänne kuikuilemaan. Monissa sisustusblogeissa on ollut mielenkiintoisia sisustuksen in ja out 2013- juttuja. Mikä nousee, mikä on laskussa? Ja monessa blogissa on ollut haistettavissa viitteitä siihen suuntaan, että graafiset muodot, mustavalkoisuus ja selkeys alkaisivat kovasti nostaa päätään, kun taas maalaisromantiikka alkaa etsiä itselleen sopivaa arkkua ja hautapaikkaa. (Näin vähän kärjistettynä.) 

En ala listaamaan omia näkemyksiäni, kun en oikeastaan ole minkäänsortin style-guru, mutta aloin kuitenkin miettiä tätä oman sisustusmakuni evoluutiota. Sain huomata että onhan sekin muuttumassa! Graafiset muodot ja mustavalkoisuus ei oikein kutsu puoleensa, mutta toisaalta maalaisromantiikan jekutkin on alkaneet jo pikkuisen kyllästyttää. Ja sitten se iski:

Beach House Style!

 

 

Tai tarkemmin: beach house style with a country twist! Sekalainen kuvapläjäys on pinterestistä, jotta pääsen/pääsette jyvälle mihin viittaan. Että jos alkaisi suuntaamaan tätä tyyliä johonkin tuollaiseen, vaikka ei merta olekaan lähimailla? Yksikään noista kuvista ei ole just nappi, mutta jokaisessa on jotakin!

Se vain on vähän kysymysmerkkinä minulla vielä, että miten? Miten sellaista rantatalo vaikutelmaa luodaan, jos nyt ei leikkilokeilla halua koko taloaan täyttäää? Lisäksi minulle ei sovi eikä käy sellainen spend- tyyli, jolla voisin lukuisista nettikaupoista haalia tuon tyylin kotiini helposti ja rahalla. Linjana täytyy pitää skimp- eli Minimani ja Nekalan löytöliiteri voisivat kutsua, nekin vasta suunnittelun, säästämisen ja pienen budjettipalaverin jälkeen. ;) 

Onko kenelläkään muulla tyyli muuttumassa? Asiasta olisi kiva keskustella! :)

SekaS SS

Kolkko

 

 

Tämän postauksen aihe kuulostaa varmasti kovasti siltä, että minulla ei ole elämää. Mutta uskokaa tai älkää, sitä on ollut aika paljonkin viimeaikoina! Tällaisen pienimuotoisen sisustamisen puuhasteleminen on toiminut vastalääkkeenä opiskelukiireille. 

Ongelman nimi on kolkko. (Eli ongelma on varsin pieni, jos noin niinkuin ongelmia laaajemmin pohditaan.) Lampunjalka on aika hassu, sen tiedän. Huutelin sen halvalla huutiksesta, ja se saa siinä olla toistaiseksi. Listojen puuttuminen ja vielä toistaiseksi sinisenä kirkuva pistorasian paikka antavat myös oman lisänsä, mutta ihmettelen silti: miksi mun sisustussilmä on kolkko??? Miten muilla tulee sellasta runsasta kauneutta ja mulla ei? Tosta pienestä pöydästä tykkään kovasti. Se on mun perintömööpelini, jota jo kynnellä vähän rapsuttelin ja pohdin pitäiskö se maalata. Tulin siihen tulokseen, että ei pidä! Ihanan ruhjuinen just noin.

Hmm. Tästä on hyvä jatkaa taas vähän todellisemman elämän parissa. :) Aamuvarhaisella menen ottamaan gradun taas kunnon niskalenkkiotteeseen, ja pohdin näitä elämän suuria sisustusongelmia sitten taas tuonnempana.

Kivaa alkavaa  viikkoa kaikille! :)

Minikeinu

 

 Uusin sisustushankinta: pikkuinen lasten keinutuoli Minimanista minimaaliseen hintaan. Ja hinta putosi entisestään, kun sain alennusta kahdesta puuttuvasta ruuvista. Reilu kymppi ei paha hinta puisesta lastenkeinusta? Tuntuu olevan ihan hyvää tekoakin.

Minimanista on tullut ihan yksi mun suosikki sisustuskauppa. Siellä tuntuu oikeesti olevan samaa tavaraa kuin "oikeissa" sisustuskaupoissa, mutta hinnat on hurjasti halvempia!

Tämän päivän ohjelmassa on ensilumi. Esikoinen meinasi seota kun huomasi että yöllä on satanut lunta! Flunssaisen äidin on siis pakko siirtää luunsa tuonna pihalle. Toppavaatetta päälle, eiköhän se siitä. Mutta yhdellä kahvikupposella siirrän vielä pukeutumistaistelua eteenpäin.... Mikä siinä onkin, kun se on niin vaikeeta! Vaikka lapset tietää että lopputulos on kiva (ulkoilu) niin silti! Kauheeta vääntöö!

Lumista viikonloppua teille! :)

P.s. Kuvista muuten huomaan taas, miten kotimme kaipaakaan niitä listoja... :P 

Ihana!

 Ihana!! Mun ystäväni oli tehnyt meille maton lahjaksi! Aivan ihanan maton! Nyt on pitsiä lattialla. :)

Ja pitsiä pyykkikorin alla:

Eli pitsiä matalalla ja korkealla. :) 

Tätä mattoa on raapotettu pitkin asuntoa, se on haluttu nostaa sohvalle, ja pojan mielestä se pitäisi ottaa jopa mummulaan mukaan- taisipa se sen kauppaankin haluta. En suostunut. Matolle tehdään sohvalta erilaisia syöksyjä ja hyppyjä, niin pehmeä se on. Minä talsin siinä paljain varpain ja saan nopean jalkahieronnan. Siippa venyttelee sen päällä kipeää iskiastaan.

Ihan huvittaa, miten me koko perhe hakeudutaan isossa talossa nyt samalle neliömetrille. :D

Tuhannet kiitokset M!

Joko mainitsin, että matto on minusta ihana? ;)

Ja meidän ensimmäinen.

Itse asiassa, ensimmäinen matto missään asunnossani koko aikuisiällä!

Heti kun nää lapset nukahtaa noihin sänkyihinsä, taidan syöksyä matolle! :)

Heippa!

Me kans.

Mulla tuppaa aina unohtuun nää Runebergin päivät ja vaput ja laskiaistiistait. Tortut, mämmit, simat ja rairuohot on aina tarjolla väärään aikaan, tai sitten ne ei ehdi kasvaa/käydä/paistua lainkaan. Mutta vaputettiin me silti. Me kans. :) Ensin kotona kaupan munkkien ja simojen kanssa. Sitten lähdettiin maalle hakemaan meille sohva, jonka mun äiti oli meille kunnostanut, ja saatiin nauttia äitin itsetehtyjä munkkeja ja simoja. 

Mä lasken sen varaan, että saan pitää äitini vielä useita vuosikymmeniä. Vasta sen jälkeen voisin kasvaa aikuiseksi ja alkaa ihan itse seurata kalenteria, jos ehtisi sitten mukaan näihin kaikkiin vuoden juhlapäiviin.

Mutta S-marketinkin munkit sai suut messingille, jopa tuon kaikkein pienimmän, kuten kuvasta näkee. Sinnekin sujahteli pieniä paloja munkkia. :)

Työväen juhla, työhommia. Heräsin aamulla viiden jälkeen murehtimaan ikkunoita, joita en vieläkään ole saanut pestyä. Kuudelta tuuppasin miestä kylkeen ja kysyin, voisiko hän auttaa minua ikkunoiden pesemisessä. Lupasi tehdä mitä vaan, kunhan saa nukkua. Nousin lasten kanssa ennen seitsemää ja annettiin iskän nukkua kymmeneen. Sitten mentiin herättämään, ja kysyin muistaako hän mitä oli tullut luvanneeksi. Ei muistanut. Mutta minä, kaikkien onneksi ja yllätykseksi, muistin, ja sitten me pestiin ikkunoita. :) Aurinkokin pääsee meille taas kylään, kun pölyn harmaa panssari on pesty pois:

Tänään oltiin vielä ystävien kanssa mökkeilemässä, ja nyt JUURI huomaan itse asiassa eläväni hetkeä, josta olen ainakin miljoona yksinäistä iltaa haaveillut: aamutakki, takkatuli, oma koti, oma ukko, sohva. Hyvä mieli. Ja kotikin nytkähti taas pienen askelen eteenpäin.

Hassua, tuntuu sunnuntailta ja siltä että voisin toivottaa teille kivaa alkavaa viikkoa. No, mukavaa viikon puoltaväliä, ja uhkaavasti lähestyvää viikonloppua. :) Meillä juhlitaan silloin pienimuotoisesti erään pienimuotoisen mutta merkittävän neidin merkkipäivää. Osta sukkahousut, note to self. :)

Apukokki

Naistenpäiväkukat

       Sain mieheltä naistenpäivän kunniaksi kukkakimpun. (Feministikimpun, niin hän sitä nimitti.)  Meillä ei yleensä harrasteta mitään ystävänpäiviä eikä naistenpäiviä (feministipäiviä), joten yllätys oli ihan täydellinen! 

Kimppuun alkoi tulla jo muutamia kuolonuhreja, joten päätin koittaa jatkaa elossaolevien kaunista elämää näin:   

Kukkatietämykseni on onneton, mutta tässä vielä kituuttavat käsittääkseni neilikkapariskunta ja ...joku muu kiva kukkapari. 

Ah. Ihania! Maljakot ja vaasit ovat jossain yläkerrassa jossain pahvilaatikossa, joten silppusin kukat sopimaan pieniin lasipurkkeihin. Mutta kauniita ne on minusta näinkin!

Näine kukkineni toivottelen teille kaunista viikonloppua.

P.s. Mieheni ei ole sovinisti. Feministipäiväläppä on vain yksi pieni esitys kierosta huumorintajustamme. 

<3