torstai 24. heinäkuuta 2014

Synttärikemut

  Kaikki lähtee tietenkin juhlakampauksesta. 
Äiti kyllä unohti tuunata oman lettinsä...


Meillä juhlittiin kotva sitten suurella porukalla tytön 3-vee synttäreitä. Päätin jo aiemmin, että tänä vuonna valmistelut tapahtuvat päivässä, ja niin tehtiin. Siivoukset, ostokset ja leipomiset. Osa leipomisesta jäi toki kekkeripäivään. Tästä mun "valmistelut päivässä"- metodista johtuen kakusta tuli tänä vuonna tosi vaatimaton kapistus noin niinkuin ulkonäöllisesti. En tainnut sitä erityisemmin edes kuvata. Mutta vieraita oli paljon ja kaikilla tuntui olevan kivaa, se oli pääasia! Olen ollut jotenkin (taas) niin väsynyt että päätin että tänä vuonna lennetään matalalla profiililla, rennosti ja mukavasti. :) Ja kuitenkin vaikka miten päättäisi ottaa iisisti, on niistä juhlista aina kummasti duunia.


Tuoreita kukkia halusin oman pienen neitini juhliin ostaa. Hain kukkakaupasta muutaman oksan lemppareitani, eli neilikoita, ja vähän harsokukkaa. Se muuten lemusi (tuoksui) niin voimakkaasti, että joutui ulos!


Taas muistin miksi tykkään niin paljon neilikoista. Sen lisäksi että ne on minusta kauniita, ne elää hurjan pitkään! Yksi katkennut neilikka pääsi koristamaan mun pullokokoelmaa. (Yksi viimeisimpiä hurahduksiani on vanhat pienet lääke- ym. pullot, joita haalin kirppareilta.)


Pompomit olin väkertänyt meidän viime vuoden megajuhliin (kerralla kummankin lapsen synttärit ja mun valmistujaiset) joten koristeidenkin suhteen pääsi helpolla. Valmiit pallukat vaan kattoon roikkumaan.


Haahusin vahingossa koko päivän esiliina päällä. Ja itse asiassa, näin on käynyt sittemmin tosi usein. Minusta tuntuu, että essu on päällä melkein päivittäin ruokaa laittaessa, mansikoita peratessa ym. Yhtenä päivänä painelin tuolla pitkin katua lapseni perässä essu päällä ja sain kuulla naapurilta, että hänen joku vanha mummunsa tms käytti juuri samanlaista esiliinaa. Pitäiskö tehdä pieni update 2000 luvulle? ;) 
Mutta kun se on niin kä-te-vää!!




Kakunleikkausta vakavalla ilmeellä:




Olipas mukavaa kirjoitella pitkästä aikaa! Olen ollut jo töissä muutaman viikon, ja ehdin nauttia näistä helteistä vain iltaisin ja viikonloppuna. Joten eipä tule paljon sisällä istuskeltua. Minun kesälomani meni niin, että olin lomalla vesisadeviikot, ja töissä helteet. Ehkä ensi vuonna toisin! On kyllä tosi vaikea istua toimistossa takapuoli tuolissa neljään asti kun aurinko paistaa porottaa...istun kuin muurahaiskasassa, kiemurtelen kuin pikkulapsi että pääsis pihalle! :D

Helteistä heinäkuuta teille,
toivoo Mimmu