sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Nappivaras

Aikomukseni oli tehdä tänään kerrankin ajantasainen postaus otsikolla
"Ihana sunnuntaiaamuinen käsityöhetki".
Että blogissani tapahtuisi kerrankin jotakin juuri nyt! 
Tarkoitus oli ottaa muutama pikainen kuva keskeneräisestä käsityöstäni ja huikata loppuun, että tälläistä teen täällä, kivaa päivänjatkoa teillekin!

MUTTA lapset luonnollisesti huomasivat, että äitillä on viisi sekuntia omaa elämää, ja tämä pitää tietenkin torpata mahdollisuuksien mukaan- ja mahdollisuuksia on monia. Poika alkoi raahata omia pehmoeläimiään kuvattavaksi (yleensä suostun, nyt en jaksanut!), ja tyttö teki päätöksen: Varastan napin!

Normaalisti annan lasten tutustua projekteihini ja osallistua niihin; esim. hippoja ollaan täytetty yhdessä vanulla, ja kaikkiin tarvikkeisiin on ollut lupa tutustua, paitsi neuloihin ja muihin teräviin juttuihin. Nyt kuitenkin päätin että näitä muutamaa Virosta ostettua vaahterapuusta tehtyä nappia ei kadoteta, joten annoin vain koskea, en viedä pois. Se rauhallinen hetki olikin sitten siinä. Tässä kuvasaldoa:


No, sain minä yhden napin ommeltua. :) Tästä on muuten tulossa jotain. Vielä vähän epäselvää mitä. Tarkoitus oli tehdä normaali kolmiohuivi. Mutta ei se sitten tullutkaan sen muotoiseksi että sen voisi ripustaa kaulaan. Seuraava ajatus oli sitten tehdä hartiahuivi; meillä on töissä aika kylmä ja se olisi kiva lämmike. Mutta kun kokeilin, huomasin näyttäväni mummulta. Nyt koitan palata suunnitelmaan a, eli kolmiohuiviin. Tarvitaan vaan nappeja ja napinreikiä että homma toimii...

Tämän erityisen rauhallisen ja ihmeellisen sunnuntaisen käsityöhetken jälkeen taidan nyt lähteä aamupesulle. Saa nähdä montako kaveria minua suihkuun seuraa.
On ne ihania. Mutta joskus jos haluaa tehdä jotakin rauhassa, on ihanaa että on olemassa lastenohjelmat. On yllättävän haastavaa neuloa nappi, koska siihen tarvitaan saksia, nappi, lankaa ja neula. Neljä liikkuvaa osaa on vaikea suojata pieniltä varkailta. :)

Kivaa sunnutaita teille!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti