lauantai 24. marraskuuta 2012

Rakas joulupukki.


'
 


Meille on miehekkeen kanssa tullut tavaksi kysyä toiselta joululahjatoiveita. Kumpikin haluaa ostaa joka tapauksessa lahjoja vaikka meillä vuosirenkaita onkin jo aika paljon, ja on kiva ostaa jotain hyödyllistä tai jotain mitä toinen toivoo. Ihan vaan omaksi ilokseni ja kauniiden kuvien vuoksi päätin tehdä tälläisen postauksen. Ylinnä olevat valot, jotka käyvät niin jouluun kuin kesäänkin, ovat ehkä ihanimmat mitä olen kuunaan nähnyt. Ne ovat La Case de Cousin Paul merkkiset, ja ainakin Stokkalla niitä myydään. Oon ihan myyty! Tokana on Kinuskikissan kirja, jota olen kuolannut jo hyvän aikaa. Olen saanut maistella kirjan resepteistä tehtyjä herkkuja yhden ystävän luona useammankin kerran, ja ne on kyllä hyviä! Ja sit googlettelin tollasia kerrostarjottimia. Niin kauniita! Nämä kyseiset on Riviera Maisonin, ja ehkä pyörtyisin jos mies pistäisi tarjottimeen niin paljon rahaa. Mutta kunhan tollasia halppiskopioita tulee Mini-Maniin...sitten mua ei pidättele enää mikään. :P :P :P

Kohta alkaa mulla rauhallinen hetki. Pienin menee päikkäreille, ja miesväki lähtee hoiteleen jotain asioita. Mua odottaa ehkä päiväunet, tai käsityöt, tai sitten tiskit. 

Hyvää viikonloppua kaikille!!




keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Oi kuusipuu.









Meillä taistellaan kaamosta vastaan, kuten varmaan useassa muussakin kodissa. Mikäs sen parempi sotataktiikka, kuin joulukoristeet ja joulupuuhat. Kuusta ei sentään ollut tarkoitus vielä virittää. Mutta kun hain koristelaatikon yläkerrasta ja pojan silmät kiinnittyivät pieneen tekokuuseen, joka on ollut elämässäni jo 13 vuotta, oli peli menetetty. Onneksi kuusi on suht huomaamaton tuolla takan päällä, jonne sain sen neuvoteltua. :) Muut koristeet on vasta lasipurkeissa lipaston päällä; luovat tunnelmaa, mutta eivät ihan päästä joulua vielä villiintymään seinille. Tänä viikonloppuna käynnistän pikkujoulukauden, miehellä se jo alkoi.

Toivon teille kaikkea mahdollista hyvää tämän kuran ja harmauden keskelle!!! Ja menen eteiseen laittamaan hatun päähäni, jotta voin nostaa sitä kaikille päiväkodintädeille ja -sedille, jotka joutuu taisteleen paritkymmenet kurahousut ja kurahousunlenkit kuraisten saappaitten päälle päivittäin.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kolkko




Tämän postauksen aihe kuulostaa varmasti kovasti siltä, että minulla ei ole elämää. Mutta uskokaa tai älkää, sitä on ollut aika paljonkin viimeaikoina! Tällaisen pienimuotoisen sisustamisen puuhasteleminen on toiminut vastalääkkeenä opiskelukiireille. 

Ongelman nimi on kolkko. (Eli ongelma on varsin pieni, jos noin niinkuin ongelmia laaajemmin pohditaan.) Lampunjalka on aika hassu, sen tiedän. Huutelin sen halvalla huutiksesta, ja se saa siinä olla toistaiseksi. Listojen puuttuminen ja vielä toistaiseksi sinisenä kirkuva pistorasian paikka antavat myös oman lisänsä, mutta ihmettelen silti: miksi mun sisustussilmä on kolkko??? Miten muilla tulee sellasta runsasta kauneutta ja mulla ei? Tosta pienestä pöydästä tykkään kovasti. Se on mun perintömööpelini, jota jo kynnellä vähän rapsuttelin ja pohdin pitäiskö se maalata. Tulin siihen tulokseen, että ei pidä! Ihanan ruhjuinen just noin.

Hmm. Tästä on hyvä jatkaa taas vähän todellisemman elämän parissa. :) Aamuvarhaisella menen ottamaan gradun taas kunnon niskalenkkiotteeseen, ja pohdin näitä elämän suuria sisustusongelmia sitten taas tuonnempana.

Kivaa alkavaa  viikkoa kaikille! :)